Perhepalvelut HelKan palveluja ovat perhekuntoutus lapsiperheiden kotona, perhetyö, tukihenkilötoiminta, perhearviointi, valvotut ja tuetut tapaamiset sekä lapsiperheiden kotipalvelu.

PERHEKUNTOUTUS LAPSIPERHEIDEN KOTONA

Perhekuntoutus on perheen omassa kodissa tapahtuvaa kokonaisvaltaista kuntoutusta, joka vastaa perhekuntoutuspaikassa toteutettavaa kuntoutusjaksoa. Kuntoutuksen määrä ja sisältö suunnitellaan yhdessä sosiaalityöntekijän ja perheen kanssa. Perhekuntoutus sopii tilanteisiin, joissa on suuri huoli lapsen ja perheen selviytymisestä. Perhekuntoutus voi olla myös vaihtoehto ensikodille.

Kuntoutuksen aikana voidaan harjoitella esimerkiksi arkirutiineja, säännöllistä päivärytmiä ja perheen jäsenten välistä vuorovaikutusta. Perhekuntoutuksen kesto on yleensä noin 2-6 kuukautta. Perhekuntoutuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää yleensä hyvin intensiivistä muutostyöskentelyä kuntoutuksen alussa. Kuntoutusjakson jälkeen perheen kanssa voidaan jatkaa esimerkiksi perhetyötä sosiaalityöntekijän kanssa sovitulla tavalla.

PERHETYÖ

Perhepalvelut HelKa tuottaa sekä lastensuojelun tehostettua perhetyötä että sosiaalihuoltolain 18§ mukaista perhetyötä. Perhetyön tavoitteena voi olla esimerkiksi perheen toimintakyvyn vahvistaminen, vuorovaikutustaitojen parantaminen, arkirutiinien hallitseminen, sosiaalisten verkostojen laajentaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Perhetyöhön kuuluvat muun muassa vanhemmuuden tukeminen, omien voimavarojen vahvistaminen, lasten kanssa harrastaminen, arjen asioissa auttaminen, kuten kodin järjestäminen, erilaisten aktiviteettien pariin ohjaaminen ja palveluohjaus. Työ toteutetaan suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti perheen yksilölliset tarpeet huomioiden.

Perhetyön tehtävänä on vahvistaa perheen omaa selviytymistä arjen erilaisissa tilanteissa ja myös ennaltaehkäistä perheiden haastavia tilanteita. Vanhempia tuetaan heidän kasvatustehtävässä kiinnittäen huomiota perheen vuorovaikutuksen toimivuuteen. Perhetyö voi olla myös lyhytkestoista tukea esimerkiksi perheen kriisitilanteessa. Perhetyön sisältö ja määrä sovitaan yhdessä sosiaalityöntekijän ja perheen kanssa.

TUKIHENKILÖTOIMINTA

Tukihenkilö on mukana lapsen ja nuoren arjessa auttaen sekä opastaen erilaisissa elämän tilanteissa. Tukihenkilö kuuntelee lapsen ilot ja murheet sekä on aidosti kiinnostunut lapsen elämästä. Tukihenkilö voi muun muassa auttaa koulunkäynnissä, etsiä lapselle sopivaa harrastusta, harjoitella arkirutiineja ja olla kaverina asioilla esimerkiksi virastoissa.

Tukihenkilö voi auttaa myös itsenäistyvää nuorta, joka tarvitsee aikuisen tukea esimerkiksi muuttaessaan yksin asumaan. Tukihenkilö voi auttaa lisäksi perheen aikuista ja olla arkisten asioiden hoitamisen tukena sekä puhekumppanina esimerkiksi silloin, jos vanhemmalla on mielenterveys- tai päihdeongelma. Tukihenkilön käytännön toiminta riippuu tuettavan tarpeista.

 

PERHEARVIOINTI

Perhepalvelut HelKa käyttää perhearvioinnin toteuttamisessa Suomen Mielenterveysseuran perhearviointimallia, jossa arvioidaan perheen voimavaroja, vahvuuksia ja vaikeuksia. Menetelmässä työskennellään koko perheen kanssa ja tutkitaan yhdessä perheen kanssa miten perheen arki sujuu, minkälaista perheen elämä on, minkälaiset ovat perheenjäsenten väliset suhteet ja miten perheessä vastataan lasten tarpeisiin sekä miten vanhemmuus toimii. Perhearvioinnissa perhe toimii aktiivisena osallistujana ja itse jo arviointia voidaan pitää hoidollisena tukimuotona.

Perhearviointi suunnitellaan yhteistyössä sosiaalityöntekijän kanssa. Perhearvioinnin tavoitteena on tavallisesti saada lisätietoja lapsen ja perheen tilanteesta, jotta perheelle osataan suunnitella perheelle sopivia tukitoimia. Perhearvioinnin tavoitteena on myös tukea perheen vuorovaikutussuhteita.

VALVOTUT JA TUETUT TAPAAMISET

Vanhemman ja lapset väliset tapaamiset voidaan järjestää tuettuina tai valvottuina tapaamisina, mikäli valvonta on lapsen edun kannalta tarvittavaa. Valvotuista ja tuetuista tapaamisista sovitaan sosiaalityöntekijän kanssa.

Perhepalvelut HelKan valvoja on käytettävissä tuetuissa tapaamisissa tapaamisen aikana ja tarvittaessa valvoja tukee lasta tai vanhempaa tapaamisessa. Tuetuissa tapaamisissa valvojan ei tarvitse olla kuitenkaan koko ajan samassa tilassa vanhemman ja lapsen kanssa, toisin kuin valvotuissa tapaamisissa, jossa valvoja on koko tapaamisen ajan kuulo- ja näköyhteydessä vanhempaan sekä lapseen. Valvonnan kohteena on myös vanhemman ja lapsen välinen puhe.

 

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU

Lapsiperheiden kotipalvelu on yleensä tilapäistä tukea perheiden arjessa selviytymisen varmistamiseksi. Palvelu voi olla lastenhoitoapua, jolloin vanhemmat saavat hetken levätä tai käydä vaikka kauppa-asioilla. Apua tarjotaan myös päivittäisiin kodinhoitoon liittyviin töihin; kodin siivoamiseen, pyykinpesuun tai ruuanlaittoon.